Facebookin orgaaninen näkyvyys

Case study: Raahe Guide – miten Facebookin orgaaninen näkyvyys rakennetaan myyntiä tuottavaksi kanavaksi?

Miksi suurin osa Facebook-strategioista epäonnistuu?

Facebookia pidetään edelleen yhtenä näkyvimmistä sosiaalisen median alustoista, mutta monet yritykset kokevat, että Facebookin orgaaninen näkyvyys on käytännössä kuollut. Puhe perinteisten asiantuntijoiden ja markkinoijien joukossa on usein samanlainen: näkyvyys ei synny ilman mainosrahaa. Tästä syntyy noidankehä, jossa yritykset investoivat yhä enemmän maksettuihin kampanjoihin, kun orgaaninen puoli jätetään heitteille. Kun kampanjat hiipuvat, näkyvyys katoaa ja turhautuminen kasvaa.

Todellisuudessa suurin osa Facebook-strategioista epäonnistuu, koska ne perustuvat vanhentuneisiin oletuksiin ja väärien mittareiden seuraamiseen. Yritykset puhuvat edelleen seuraajien määristä, julkaisuajankohdista ja “sisällön määrästä” aivan kuin nämä asiat yksinään loisivat arvoa. Harva pysähtyy analysoimaan, mitä yleisö tarvitsee, mitä algoritmi palkitsee ja miksi käyttäjä ylipäätään klikkaa tai sitoutuu. Orgaaninen näkyvyys ei ole kadonnut; se on muuttunut entistä vaativammaksi ja palkitsee vain ne, jotka ymmärtävät jakelun logiikan. Facebookin orgaaninen näkyvyys on ansaittava.

Tässä case studyssä tarkastelemme, miksi Raahe Guide -projekti on onnistunut luomaan poikkeuksellisen orgaanisen saavutettavuuden ja – mikä tärkeintä – muuttamaan sen liikenteeksi ja myynniksi. Emme selitä menestystä virallisilla verkkosivujen kävijämäärillä, vaan pureudumme taustalla olevaan ajatteluun: miten sisällön rooli muuttuu, miten algoritmit oikeasti toimivat ja miten yleisöä palvellaan ennen kuin pyydetään mitään. Käsittelemme myös sitä, miten tätä ajattelumallia voidaan soveltaa muihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka kamppailevat sosiaalisen median viidakossa. Tämä case study todistaa, että Facebookin orgaaninen näkyvyys ei ole vain teoreettinen käsite, vaan konkreettinen ja toistettava strategia.

Case: Raahe Guide

Raahe Guide ei ole tyypillinen asiakasprojekti, vaan Speciaalin oma hanke. Projekti käynnistettiin keväällä 2020 Covid-pandemian keskellä, kun monet paikalliset yritykset menettivät asiakkaansa ja näkyvyytensä lähes yhdessä yössä. Tavoitteena oli tarjota Raahen alueen asukkaille ja yrittäjille yhteinen kanava, josta löytää ajankohtaista tietoa, tarjouksia, tapahtumia ja palveluita. Ensimmäinen vaihe toteutettiin täysin pro bono -hengessä: Speciaali käytti omaa osaamistaan auttaakseen paikallista yhteisöä ilman suoraa liiketoiminnallista hyötyä.

Miksi tämä on merkittävää? Koska se poistaa monia klassisia rajoitteita. Koska Speciaali omistaa projektin, voimme avoimesti raportoida datan, menestykset, epäonnistumiset ja opit ilman asiakkaan salassapitovelvoitteita. Meillä ei ole tarvetta kaunistella tuloksia tai selittää niitä markkinointijargonilla; voimme näyttää prosessin sellaisena kuin se on. Samalla Raahe Guide on kehittynyt viiden vuoden aikana aidoksi liiketoiminnalliseksi testilaboratorioksi: testasimme erilaisia sisältötyyppejä, aikataulutuksia, linkitysstrategioita ja seurasimme niiden vaikutuksia. Yksikään testijakso ei ollut “kampanja”, vaan osa jatkuvaa oppimista.

Tämä case on ensimmäinen julkaisu uudessa, läpinäkyvässä sarjassa, jossa Speciaali avaa omien projektien tuloksia. Tavoitteena on paitsi näyttää todistetut toimintamallit myös haastaa markkinaa: dataa on, jos sen uskaltaa näyttää. Tämä eroaa voimakkaasti perinteisistä referensseistä, joissa keskitytään numeroiden sijaan ylisanoihin ja suoraviivaisiin lupauksiin. Julkaisemme casen, koska haluamme näyttää, että orgaaninen kasvu on mahdollista myös ilman maksettua mainontaa ja että se voi tuottaa todellista liikevaihtoa niin omistajalle kuin kumppaneille.

Lähtötilanne: pieni paikallinen markkina todellisilla rajoitteilla

Raahe on reilun 20 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla. Kaupunki ja sen lähialueet muodostavat tiiviin yhteisön, jossa paikalliset tuntevat toisensa ja kuluttavat palveluja toistensa luona. Samalla se on markkina-alue, jossa perinteinen mainonta ja näkyvyys ovat kalliita suhteessa potentiaaliseen asiakasmäärään. Pienet yritykset eivät useinkaan pysty kilpailemaan digitaalisessa markkinoinnissa suurten brändien kanssa, koska resurssit ja osaaminen ovat rajallisia.

Kun Raahe Guide aloitti toimintansa, lähtötilanne oli siis haastava. Alueen yrityksillä oli omia Facebook-sivuja, mutta näkyvyys rajoittui usein ystäviin ja muutamaan sataan seuraajaan. Moni yritys julkaisi satunnaisesti tarjouksia ja kuvia ilman kohderyhmätietoa. Käyttäjät näkivät algoritmin armottomuuden: jos sisältö ei ollut relevanttia tai ajankohtaista, se katosi nopeasti feedistä. Paikallinen yleisö ei myöskään jakanut tai kommentoinut, koska sisällöt eivät tarjonneet heille arvoa. Jokainen julkaisu on lupaus algoritmille ja yleisölle: jos pidämme lupauksemme, Facebookin orgaaninen näkyvyys kasvaa; jos petämme luottamuksen, näkyvyys katoaa. Kun potentiaalinen yleisö on rajallinen, väärin kohdennettu sisältö rasittaa sekä käyttäjiä että algoritmia.

Tässä kontekstissa Raahe Guide halusi toimia toisin. Meillä ei ollut valtakunnallista brändiä, ei suurta budjettia, eikä edes valmista yleisöä. Sivulla oli aluksi muutama sata seuraajaa, jotka löytyivät lähinnä tuttavapiiristä. Jos aiomme luoda orgaanisen liikennekoneiston, meidän täytyi kehittää toimintamalli, joka ei perustunut suurille yleisöille vaan loi arvoa pienelle, mutta kiinnostuneelle segmentille ja laajeni sieltä käsin. Lähtötilanne asetti kaksi keskeistä rajoitetta: meidän piti tehdä tärkeämpiä asioita vähemmällä sisällöllä, ja meidän piti saada aikaan mitattavaa hyötyä ennen kuin voisimme odottaa luottamusta algoritmilta. Pienessä markkinassa Facebookin orgaaninen näkyvyys vaati erityistä kurinalaisuutta ja kohdentamista, jotta jokainen julkaisu tuki paikallisia tarpeita.

Tavoiteasetanta: mitä EI tavoiteltu ja miksi

Ensimmäinen päätös, jonka teimme Raahe Guidessa, oli määritellä, mitä emme tavoittele. Tämä voi kuulostaa vastoin intuitiota, mutta se on yksi keskeisimmistä syistä menestykseen. Useimmat sosiaalisen median suunnitelmat alkavat kysymyksestä: kuinka monta seuraajaa tarvitsemme? tai milloin julkaisemme? Meidän kysymyksemme oli: miten voimme tuottaa käyttäjille hyötyä?

Emme tavoitelleet viralityyttä. Viraalit sisällöt ovat usein kertaluonteisia ja perustuvat viihteeseen tai provokaatioon. Ne voivat tuoda hetkellisen piikin näkyvyyteen, mutta eivät rakenna pitkäjänteistä luottamusta. Meillä ei ollut tarvetta saada yksittäistä postausta “räjähtämään”; sen sijaan halusimme, että sisältöämme seurataan viikosta toiseen.

Emme tavoitelleet nopeaa seuraajakasvua. Seuraajamäärä ei sinänsä ole liiketoiminnan mittari. Se on väline. Siksi emme ostaneet seuraajia, emme järjestäneet arvontoja, joiden ainoana tavoitteena oli saada ihmiset klikkaamaan “seuraa”, emmekä painostaneet ihmisiä tykkäämään sivustamme. Meille tärkeämpää oli tavoittaa oikeat ihmiset kuin paljon ihmisiä.

Emme keskittyneet omaan brändiimme. Raahe Guide ei pyrkinyt olemaan keskiössä. Sen tehtävä oli jakaa tietoa ja ohjata liikennettä. Tämä tarkoitti, että suuri osa julkaisuistamme oli linkkejä kumppaneiden verkkosivuille, tapahtumailmoituksiin tai ajankohtaisiin uutisiin. Usein linkki ohjasi lukijan pois meidän sivuiltamme, mutta se rakensi luottamusta käyttäjien silmissä: “kun Raahe Guide suosittelee jotain, se on todennäköisesti relevanttia”.

Emme käyttäneet maksettua mainontaa. Tämä ei ole ideologinen kannanotto, vaan strateginen valinta. Orgaanista näkyvyyttä voi rakentaa vain, jos algoritmi näkee sisällön arvokkaaksi. Mainonta voi antaa lisäboostin, mutta se ei korvaa sisällön laatua. Halusimme todistaa, että ilman mainosrahaa voidaan saavuttaa tavoitettavuutta ja vaikutusta, kun malli on rakennettu oikein.

Näiden rajauksien kautta saatoimme keskittyä todelliseen tavoitteeseemme: luoda arvoa yleisölle ja kumppaneille. Jokainen päätös, mikä linkki jaetaan, milloin se jaetaan ja kenelle se on suunnattu, tehtiin tämän linssin läpi. Me emme kysyneet “miten tämä hyödyttää meitä?” vaan “ratkaiseeko tämä jonkun toisen ongelman?”. Tämä periaate ohjasi koko Raahe Guiden strategiaa ja erotti meidät tyypillisestä “sisältökoneesta”. Kun suunnittelimme jokaista julkaisua, mietimme aina, miten Facebookin orgaaninen näkyvyys paranee ja miten se yhdistyy yleisön tarpeisiin.

Facebookin orgaaninen logiikka 2020–2025

Facebook-algoritmi on muuttunut huomattavasti vuodesta 2020 vuoteen 2025. Monet markkinoijat puhuvat yhä algoritmista ikään kuin se olisi mystinen musta laatikko, johon täytyy syöttää avainsanoja ja hashtageja. Todellisuudessa Facebookin tavoitteet ovat pysyneet hyvin samankaltaisina: pitää käyttäjät alustalla tarjoamalla heille relevanttia ja merkityksellistä sisältöä. Algoritmi palkitsee sisältöä, joka saa käyttäjät toimimaan tavoilla, joita Facebook haluaa, ja rankaisee sisältöä, joka tuottaa huonoja kokemuksia.

Seuraavassa on muutamia perusperiaatteita, joiden ymmärtäminen on olennaista orgaanisen näkyvyyden rakentamisessa:

• Sopivuus käyttäjälle: Jokainen julkaisu arvioidaan käyttäjän henkilökohtaisen kiinnostuksen kautta. Algoritmi ei kysy, kuinka monta seuraajaa sivulla on, vaan onko käyttäjä todennäköisesti kiinnostunut tästä sisällöstä perustuen aiempiin klikkauksiin, viipymäaikoihin ja vuorovaikutuksiin.
• Dwell time – kuinka kauan käyttäjä pysyy sisällön parissa: Facebook mittaa, kuinka pitkään käyttäjä katsoo videota, lukee artikkelia tai viettää aikaa linkin takana. Jos linkin takana oleva sisältö on heikkolaatuista, hämäävää tai irrelevanttia, käyttäjät palaavat nopeasti, mikä vähentää jakelua.
• Sisällön diversiteetti: Alusta ei halua näyttää käyttäjälle samaa asiaa toistuvasti. Jos sivu postaa kymmenen kertaa päivässä samanlaista sisältöä, algoritmi rajaa sen näkyvyyttä, jotta syöte pysyy monipuolisena.
• Vuorovaikutukset laatu ennen määrää: Kommentit ja jaot ovat vahvoja signaaleja sisällön arvokkuudesta, mutta ne voivat olla myös negatiivisia. Provosoivat sisällöt saavat usein paljon reaktioita, mutta jos ne herättävät kielteisiä tunteita, algoritmi rajoittaa niiden leviämistä pitkässä juoksussa.
• Linkit eivät ole syntisesti huonoja: Usein sanotaan, että Facebook vihaa linkkejä, koska ne vievät käyttäjän pois alustalta. Todellisuudessa Facebook vihaa huonoja linkkejä. Jos linkki ohjaa käyttäjän harhaanjohtavalle, täynnä mainoksia olevalle sivustolle, joka suljetaan heti, algoritmi oppii, että tällaiset linkit ovat huonoja. Mutta jos linkki vie käyttäjän relevanttiin, luotettuun ja toimivaa sisältöä tarjoavaan kohteeseen, algoritmi ei rankaise, koska se huomaa käyttäjän palaavan ja jatkavan käyttöä tyytyväisenä.
• Luottamus rakentuu vähitellen: Algoritmi ei palkitse yhtä hyvää postausta antamalla seuraaville kymmenelle vapaalipun. Se palkitsee johdonmukaisuuden. Sivut, jotka toistuvasti tuottavat hyviä kokemuksia, alkavat näkyä yhä useammille ei-seuraajille. Tämä “algorithmic trust” on ansaittava pitkäjänteisellä toiminnalla.

Raahe Guide otti nämä periaatteet sydämeensä. Emme yrittäneet manipuloida algoritmia hashtageilla tai kikkojen avulla, vaan keskityimme tuottamaan hyviä kokemuksia. Tiesimme, että yksi epäonnistunut julkaisu voisi heikentää luottamusta, joten valitsimme sisältömme huolellisesti. Lopputulos on nähtävissä myöhemmissä luvuissa.

Speciaalin jakelulähtöinen Facebook-malli: logistiikkaa, ei sisällöntuotantoa

Facebookin orgaaninen näkyvyys kasvoi kurinalaisen suunnittelun avulla. Kun puhumme Facebookista, moni ajattelee automaattisesti sisällöntuotantoa: kirjoita postaus, lisää kuva, julkaise. Tämä malli kuitenkin ohjaa fokuksen siihen, mitä me sanomme, sen sijaan että keskittyisimme siihen, mitä käyttäjä tarvitsee. Speciaalin ajattelussa Facebook on ensisijaisesti jakelulogistiikka, ei sisällöntuotantoalusta. Facebookin orgaaninen näkyvyys yhdistyi jakelun logiikkaan ja sisällön kuratointiin, ja tämä yhdistelmä mahdollisti kestävän ja luonnollisen kasvun.

Mikä on jakelulähtöisyys?

Jakelulähtöisessä mallissa peruskysymys ei ole: “Mitä meidän tulisi julkaista tänään?”, vaan: “Minkä tiedon tai tarjouksen jakaminen hyödyttää juuri nyt yleisöämme?” Tämä on ratkaiseva ero. Jakelulähtöisyys tarkoittaa, että sisältöä ei tuoteta sen vuoksi, että “pitäisi julkaista jotain”, vaan koska yleisöllä on tarve, jonka voimme ratkaista.

Raahe Guidessa tämä ilmeni konkreettisesti niin, että suuri osa julkaisuistamme oli linkkejä kumppaneiden sivustoille, tapahtumiin, kauppojen aukioloaikoihin, ravintoloiden lounaslistoihin ja palveluoppaisiin. Emme kirjoittaneet pitkiä omia blogeja, emme tehneet kymmenien kuvien karuselleja, emmekä luoneet viihdeklippejä. Meidän tehtävämme oli ohjata käyttäjä suoraan sinne, missä tämän hetken tarve tyydyttyi. Jos paikallinen kukkakauppa julkaisi tarjouksen äitienpäivän kukista, me jaoimme linkin, koska tiesimme, että moni etsi juuri sitä tietoa.

Miten tämä eroaa sisällöntuotannosta?

Sisällöntuotannossa korostetaan omaa ääntä ja näkökulmaa. Julkaisija toimii viestin omistajana. Jakelulogiikassa toimimme välittäjänä: me karsimme kohinaa, kuratoimme ja ohjasimme. Se vaatii jatkuvaa kuuntelemista: Mitä kysymyksiä asiakkaat esittävät? Mitä tuotteita kysytään? Mitä ajankohtaista tapahtuu kaupungissa? Sitten haimme vastaukset ja välitimme ne.

Tämä malli haastaa perinteisen markkinointi-ajattelun, jossa jokainen julkaisu arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon se kasvattaa yrityksen brändiarvoa. Raahe Guidessa jokainen julkaisu arvioitiin sen perusteella, onko se hyödyllinen käyttäjälle. Jos vastaus oli kyllä, se julkaistiin. Jos ei, jätimme julkaisematta.

Miksi ohjata liikennettä pois omalta sivulta?

Usein markkinoijat pelkäävät, että linkittämällä muihin kohteisiin he menettävät liikenteen, eikä kukaan palaa. Kuitenkin Facebookin näkökulmasta tämä on juuri se mitä käyttäjä tarvitsee: oikea tieto oikeaan aikaan. Kun ohjasimme käyttäjän kumppanin sivuille, käyttäjä sai etsimänsä ja palasi seuraavalla kerralla uudelleen, koska luotti siihen, että Raahe Guide ohjaa oikeaan paikkaan.

Tämä lähestymistapa paransi sekä käyttäjien että algoritmin luottamusta. Käyttäjät oppivat, että Raahe Guiden kautta löytyy vastaukset paikallisiin kysymyksiin, ja Facebook oppi, että meidän linkkimme johtavat relevanteille ja luotettaville sivustoille, mikä piti dwell timen korkeana ja kävijät tyytyväisinä. Tämä luottamus heijastui kaikkien postausten leviämiseen.

Julkaisutiheys ja ajoitus

Usein kuulee, että yrityksen pitäisi julkaista tietty määrä postauksia päivässä. Me emme seuranneet kiinteää kalenteria. Meillä saattoi olla viikko, jolloin jaoimme kymmenen päivitystä, ja viikko, jolloin jaoimme yhden. Tärkeämpää kuin julkaisumäärä oli ajankohtaisuus. Hyödyllinen linkki menettää arvonsa, jos se julkaistaan päivän myöhässä. Siksi kuuntelimme jatkuvasti paikallisia signaaleja: keskusteluja, tapahtumia, säätiedotteita, tarvepiikkejä. Julkaisimme silloin, kun ihmiset etsimivät tietoa.

Sisäinen kurinalaisuus ja luotettavuus

Jakelulähtöinen malli vaatii kurinalaisuutta. On helppoa sortua julkaisemaan kaikkea, mikä voisi tuoda klikkejä. Mutta jokainen irrelevantti tai petollinen linkki heikentää sekä käyttäjien että algoritmin luottamusta. Meillä oli sääntö: yksi huono julkaisu voi viedä kolme hyvää julkaisua eteenpäin. Tämä tarkoitti, että sisäinen keskustelu siitä, mitä jaetaan ja mitä ei, oli jatkuvaa.

Pitkässä juoksussa tämä lähestymistapa osoittautui oikeaksi. Emme olleet sisällöntuotantokone, vaan luotettava logistiikkakumppani. Tämä rooli teki meistä hyödyllisiä niin käyttäjille kuin paikallisille yrityksille. Seuraavassa luvussa käymme läpi, miltä tämä näkyi konkreettisissa tuloksissa.

Tulokset 28 päivän jaksolla

Kun jakelumallimme oli ollut toiminnassa useamman vuoden ajan, pystymme katsomaan yksittäistä kuukautta ja näkemään, miten perustaso on vakiintunut. Alla esitetyt luvut ovat peräisin eräältä satunnaiselta 28 päivän jaksolta. Ne eivät ole “parhaat mahdolliset luvut” eivätkä yhteen kampanjaan sidotut, vaan heijastavat tasaisen orgaanisen suorituskyvyn tuloksia.

Näytämme dataa, josta käy ilmi, kuinka Facebookin orgaaninen näkyvyys heijastuu kaikkiin tärkeimpiin mittareihin. Facebookin orgaaninen näkyvyys ei ole vain numeroita, vaan todellista käyttäjäkäyttäytymistä ja luottamusta.

• Seuraajat: noin 13 000. Tämä on sivun seuraajamäärä, joka ei ole kasvanut räjähdysmäisesti, mutta on kertynyt tasaisesti vuosien varrella. Seuraajamäärä itsessään ei ole tavoitteemme, mutta se antaa kontekstin muille luvuille.

• Katselukerrat: 2,6 miljoonaa. Tämä luku kertoo, kuinka monta kertaa sisältöämme on katsottu. Se sisältää myös samojen käyttäjien toistuvat katselut. Se ei ole itseisarvo, mutta se osoittaa, että sisältömme pysyy näkyvissä ja kulutettuna.

• Kattavuus: 425 900 henkilöä. Tämä tarkoittaa yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat nähneet sisältöä. Koska seuraajiamme on 13 000, tämä tarkoittaa, että yli 30-kertainen määrä ihmisiä näki sisällöt suhteessa seuraajamäärään. Tämä korostaa algoritmin luottamusta ja non-followereiden merkitystä.

• Linkkiklickit: 53 700. Tämä on ehkä merkittävin luku: yli viisikymmentäkolme tuhatta kertaa ihmiset klikkasivat linkkiä, jonka jaoimme. Erityistä tässä on, että klikkaukset jakautuivat kymmenille eri sivustoille: paikallisille yrityksille, kampanjasivustoille, uutisartikkeleihin ja palvelusivuille. Tämä osoittaa, että jakelulähtöinen malli tuottaa liikennettä useille toimijoille, ei vain meille.

• Sisällön vuorovaikutukset: 15 400. Tämä luku kattaa reaktiot, kommentit ja jaot. Ne ovat tärkeitä signaaleja, mutta eivät olleet päätavoitteemme. Se, että vuorovaikutuksia syntyi, kertoo kuitenkin, että sisältö resonoi ja herätti tunteita.

• Uudet seuraajat: +216. Tämä luku näyttää, kuinka monta uutta seuraajaa sivu sai kyseisen kuukauden aikana. Se on noin 1,7 % kokonaisseurajamäärästä. Vaikka emme tavoittele seuraajien määrän kasvattamista, se osoittaa, että orgaaninen sisältö voi silti tuoda uusia seuraajia, kun se tarjoaa arvoa.
• Ei-seuraajien osuus: 78 %. Tämä tarkoittaa, että suurin osa niistä, jotka näkivät sisältömme, ei seurannut sivua. He tulivat algoritmin “suosituksista” tai jakojen kautta. Tämä on keskeinen onnistumisen mittari; se kertoo, että sisältö rikastuttaa Facebookin feediä niin, että se jaetaan laajalle yleisölle.

Nämä luvut eivät olisi mahdollisia ilman oikeanlaista sisältöstrategiaa. Seuraavassa luvussa pureudumme siihen, mitä kukin mittari oikeasti tarkoittaa ja miten sitä tulisi tulkita liiketoiminnan kannalta.

Raahe Guiden tulokset ovat vaikuttavia yksinään, mutta ne korostuvat entisestään, kun niitä verrataan suomalaiseen media‑ ja pienten yritysten keskiarvoon. Alla oleva vertailu perustuu tyypillisiin orgaanisen Facebook‑markkinoinnin lukuihin noin 13 000 seuraajan sivuilla Suomessa (luvut on kerätty useista kotimaisista lähteistä ja markkinointiraporteista).

• Katselukerrat (Katselukerrat): Tyypillinen suomalainen pienen tai keskisuuren sivun kuukausittainen katselukertojen määrä on noin 80 000–300 000. Raahe Guiden 2,6 miljoonaa katselukertaa on noin 8–30 kertaa korkeampi kuin keskiarvo. Lisäksi 78 % katselijoista oli ei‑seuraajia, kun tyypillinen ei‑seuraajien osuus on 30–50 %. Tämä tarkoittaa, että algoritmi jakoi sisältöä laajemmin ja että se resonoi uutta yleisöä – ilmiö, joka on harvinaista Suomessa.
• Kattavuus (Reach): Suomalaisilla yrityssivuilla orgaaninen kattavuus on usein 1–3 kertaa seuraajamäärän verran, vahvimmilla toimijoilla 5–8 kertaa. Raahe Guiden 425 900 ihmisen reach on yli 33 kertaa suurempi kuin seuraajamäärä, eli 5–10 kertaa korkeampi kuin edes vahvoilla sivuilla keskimäärin. Tämä kertoo, että sisältöä jaettiin algoritmin toimesta poikkeuksellisen laajasti.
• Linkkiklikit (Linkin klikkaukset): Pienten sivujen orgaaniset linkkiklikit ovat usein 1 000–5 000 kuukaudessa ja klikkausprosentti 1–3 %. Raahe Guiden 53 700 linkkiklikkiä ja noin 12 %:n klikkaussuhde ovat 10–40 kertaa korkeammat kuin keskiarvo. Lisäksi klikkaukset jakautuivat kymmenille eri verkkosivustoille, mikä osoittaa, että malli palveli koko paikallista ekosysteemiä.
• Sisällön vuorovaikutukset (Sisällön vuorovaikutukset): Tyypillisellä 13 000 seuraajan sivulla orgaaniset vuorovaikutusluvut liikkuvat 800–3 000 reaktion välillä. Raahe Guiden 15 400 vuorovaikutusta on 5–15 kertaa korkeampi kuin tavallisesti. Tämä vahvistaa, että sisältö herätti tunteita ja keskustelua, vaikka vuorovaikutukset eivät olleet pääfokuksena.
• Vierailut (Page visits): Monet sivut saavat 1 000–3 000 orgaanista sivuvierailua kuukaudessa. Raahe Guiden 15 400 vierailua on vähintään viisi kertaa enemmän. Page visit -luku osoittaa, että sivulla vierailtiin aktiivisesti tutkimassa sisältöä ja että kiinnostus ei jäänyt pintatasolle.
• Sisältömuotojen toimivuus: Facebook yleensä suosii kuvia ja videoita ja rajoittaa linkkien näkyvyyttä, koska ne vievät käyttäjät pois alustalta. Raahe Guiden datassa linkkijulkaisut kuitenkin dominoivat. Linkkipostaukset saavuttivat noin 425 000 ihmisen kattavuuden, kun taas teksti- ja kuvapostaukset ylsivät vain kymmeniin tuhansiin. Samoin linkkipostaukset keräsivät 15 200 vuorovaikutusta, kun kuvien vuorovaikutukset jäivät alle kahdensadan. Tämä on poikkeuksellista ja osoittaa, että hyvin kuratoidut linkit voivat menestyä orgaanisesti, vaikka algoritmi usein penalisoikin linkkejä.
• Yhteenveto: Kun verrataan kaikkia näitä mittareita keskimääräisiin suomalaisiin sivuihin, Raahe Guide sijoittuu selvästi parhaaseen 1–3 prosenttiin orgaanisesti toimivista sivuista. Tämä ei johdu sattumasta, vaan pitkäjänteisestä sisällön kuratoinnista ja jakelun optimoinnista.

Mittareiden syvä liiketoiminta-analyysi

Analysoimme nyt, miten Facebookin orgaaninen näkyvyys toimii jokaisen mittarin taustalla. Facebookin orgaaninen näkyvyys on kuin liimakudos, joka yhdistää klikkaukset, reachin ja myynnin.

Katselukerrat – huomio vai vaikutus?

2,6 miljoonaa katselukertaa on numero, joka näyttää vaikuttavalta, mutta sitä ei pidä tulkita väärin. Katselukerrat kuvaavat sitä, kuinka monta kertaa sisältö on latautunut käyttäjän feediin ja tullut näkyviin. Ne eivät kerro, kuinka monta ihmistä pysähtyi, kuinka monta luki linkin takaa löytyvän artikkelin tai kuinka monta osti. Suuret katselukerrat voivat hämätä, jos niiden pohjalta tehdään päätöksiä esimerkiksi mainosbudjetista tai sisällön “tehokkuudesta”.

Liiketoiminnan näkökulmasta katselukerrat ovat hyödyllisiä vain, jos ne luovat perustan muille mittareille: klikit, vuorovaikutukset ja ostot. Raahe Guidessa katselukertoja tarkastellaan suhteessa dwell timeen ja linkkiklikkeihin. Jos katselukertoja on paljon mutta klikkejä vähän, sisältö ei todennäköisesti ole relevanttia. Meidän mallissamme korkea katselukertamäärä korreloi korkean klikkimäärän kanssa, mikä kertoo, että algoritmi näytti sisältöä juuri niille, jotka olivat kiinnostuneita.

Kattavuus – suhteuta seuraajamäärään

Kattavuus eli reach on yksittäisten käyttäjien määrä, jotka näkivät sisällön. Liian usein reach nähdään absoluuttisena lukuna, vaikka sen merkitys syntyy suhteessa seuraajamäärään. Jos 13 000 seuraajan sivu tavoittaa 425 900 ihmistä, se kertoo, että sisältö on levinnyt laajalle orgaanisesti. Jos taas 100 000 seuraajan sivu tavoittaa 50 000 ihmistä, se kertoo algoritmin luottamuksen puutteesta.

Reach-luku on kiinnostava myös mainonnan suunnittelussa: jos orgaaninen reach on suuri, maksettu mainonta voidaan kohdistaa tarkemmin, koska algoritmi on jo löytänyt oikeat yleisöt. Liiketoiminnan kannalta tämä tarkoittaa kustannussäästöjä ja tehokkaampia kampanjoita.

Ei-seuraajien osuus – kasvun moottori

Raahe Guiden tapauksessa 78 % kattavuudesta tuli ei-seuraajilta. Tämä on kriittinen mittari, joka usein unohtuu raportoinnissa. Yritykset keskittyvät usein siihen, mitä seuraajille tapahtuu, vaikka todellinen kasvu tulee uusista yleisöistä. Jos suurin osa sisällön näkeviä on jo seuraajia, mahdollisuudet uusien ihmisten tavoittamiseen ovat rajalliset.

Ei-seuraajien korkea osuus kertoo kahdesta asiasta: algoritmi luottaa sisältöön ja näyttää sitä uusille ihmisille, ja sisältö herättää kiinnostusta ihmisissä, jotka eivät ole ennestään sidoksissa brändiin. Tämä luo jatkuvan syötteen uusille potentiaalisille asiakkaille.

Linkkikclickit – liiketoiminnan ydin

Yli 53 000 linkkiklikkiä kuukaudessa on poikkeuksellisen korkea luku orgaaniselle Facebook-julkaisulle, mutta luku on merkityksellinen vain, jos ymmärtää sen taustalla olevat käyttäytymismallit. Klikki on intentio: käyttäjä haluaa tietää lisää, siirtyä ostoksille, tarkistaa aukioloajan tai lukea artikkelin. Linkkiklickit ovat kauppojen ja palveluiden näkökulmasta portti konversioon.

Erityisen arvokasta Raahe Guidessa on se, että klikkaukset jakautuivat laajalle. Emme ohjanneet liikennettä vain omaan mediaamme, vaan kymmenille eri verkkosivuille. Tämä hajautus osoittaa, että käyttäjät luottavat meihin kuratoijina ja ovat valmiita siirtymään sivustolta toiselle meidän suositustemme perusteella. Samalla se osoittaa, että paikalliset yritykset voivat saada merkittävää lisämyyntiä orgaanisen näkyvyyden kautta.

Sisällön vuorovaikutukset – signaaleja, ei päämäärä

15 400 reaktiota ja kommenttia eivät olleet tavoitteemme, mutta ne ovat tärkeitä signaaleja algoritmille. Kommentit ja jaot kertovat, että sisältö herättää tunteita. Meille tärkeämpää kuin vuorovaikutusten määrä oli niiden laatu. Usein kiitokset ja omakohtaiset kokemukset kertoivat, että sisältö oli auttanut. Negatiiviset kommentit osoittivat, missä voimme parantaa kuratointia. Liiketoiminnan näkökulmasta vuorovaikutukset auttavat myös käyttäjäymmärryksessä: ne paljastavat, mitä asioita ihmiset pitävät tärkeinä ja mitä puuttuu.

Yhteenlaskettu tulkinta: miten mittarit tukevat myyntiä

Mittarit eivät toimi yksinään, vaan ne muodostavat kokonaisuuden. Raahe Guidessa korkea reach ja korkea linkkiklikkien määrä yhdistyvät siihen, että yleisö on ostovoimaista ja paikallista. Näin liikenne muuttuu myynniksi. Jos yleisö olisi nuorta ja kansainvälistä, paikalliset klikkaukset eivät todennäköisesti johtaisi myyntiin. Tämä korostaa kontekstin merkitystä: mittari on hyödyllinen vain, jos se on sidottu oikeaan yleisöön ja liiketoiminnan tavoitteisiin.

Kohderyhmä → ostokäyttäytyminen → myynti

Kohderyhmän ymmärrys on välttämätöntä, jotta Facebookin orgaaninen näkyvyys voi ohjata ostokäyttäytymistä. Facebookin orgaaninen näkyvyys muuttuu arvokkaaksi vasta, kun se linkittyy oikeaan yleisöön ja todellisiin tarpeisiin.

Demografia ei ole vain tilastoja

Jotta orgaaninen näkyvyys muuttuisi myynniksi, yleisö täytyy tunnistaa ja ymmärtää. Raahe Guiden Facebook-seuraajien demografia paljastaa, että suurin osa yleisöstä on naisia (72,8 %) ja että ikäjakauma painottuu 35–65+ -vuotiaisiin. Nuoria, alle 25-vuotiaita seuraajia on vain muutama prosentti. Tämä ei ole sattumaa. Sisältö, jota jaamme – paikalliset palvelut, tarjoukset, tapahtumat – kiinnostavat todennäköisemmin aikuista väestöä, joka tekee perheen ostospäätöksiä.

Ostovoimaiset ikäryhmät ovat avain siihen, että liikenne muuttuu myynniksi. 35–65-vuotiaat ovat usein vastuussa perheen kulutuksesta: ruokaostokset, palvelut, lahjat, remontit, wellness-hoidot. He arvostavat helppoa tiedon löytämistä ja luotettavia suosituksia. Kun he klikkaavat linkkiä Raahe Guidesta, he todennäköisesti ostavat palvelun tai tuotteen, jos se on heille relevantti.

Geografia – paikallinen konversiorealismi

Luvut paljastavat myös, että lähes 20 % yleisöstä on Raahesta, 6,6 % Oulusta ja 5,6 % Helsingistä. 98,4 % yleisöstä on Suomesta. Tämä paikallisuus on kriittistä. Se, että meillä on seuraajia Helsingistä, kertoo, että sisältömme kiinnostaa myös muualla asuvia (esimerkiksi Raahelaisia, jotka ovat muuttaneet), mutta myynti tapahtuu pääosin Raahessa ja lähialueilla. Jos yleisö olisi globaali, linkkikclickit eivät todennäköisesti konvertoisi myynniksi paikalliseen liikkeeseen.

Käyttäytymisdata – mitä ihmiset tekevät klikkauksen jälkeen

Pelkkä klikkiemäärä ei riitä, vaan on tärkeää seurata, mitä tapahtuu klikkauksen jälkeen. Raahe Guidessa huomasimme, että erilaiset sisällöt johtivat erilaisiin ostokäyttäytymisiin. Esimerkiksi lounaslistan linkki johti usein välittömään lounasostoon, kun taas remonttiyrityksen esittely johti puhelinsoittoon tai tarjouspyyntöön. Ostokäyttäytyminen riippuu tuotteesta, hintapisteestä ja kuluttajan kiireellisyydestä.

Seurasimme myös UTM-merkintöjen avulla, mistä lähteestä kävijät tulivat ja mitä he tekivät sivustolla. Tämä auttoi meitä ymmärtämään, mitkä linkit johtivat myyntiin ja mitkä vain mielenkiinnon herättämiseen. Yhdistämällä demografiatiedot käyttäytymisdataan pystyimme optimoimaan sisällön ajoituksen ja kohdentamisen entistä paremmin.

Yleisön rakentama luottamus

Kun yleisö kokee saavansa Raahe Guiden kautta ratkaisuja arjen ongelmiin, se luottaa suosituksiin. Tämä luottamus on pääsyy siihen, miksi liikenne konvertoituu myynniksi. Kuluttaja, joka tietää, että Raahe Guide ohjaa hänet parhaaseen lounaspaikkaan tai luotettavaan sähköasentajaan, on valmis tekemään ostoksen suoraan linkin kautta. Tämä luottamus on valuuttaa, jonka ansaitsemiseen menee kauan, mutta jonka menettää nopeasti, jos sisältö muuttuu itsekkääksi tai harhaanjohtavaksi.

Yhdistämällä demografisen ymmärryksen (kuka), käyttäytymisdatan (miten) ja psykologisen luottamuksen (miksi) loimme perustan, jolla orgaaninen näkyvyys tuottaa todellista liikevaihtoa.

Mini-caset: miten liikenne muuttui myynniksi

Jokainen esimerkki osoittaa, miten Facebookin orgaaninen näkyvyys johtaa todellisiin tuloksiin. Facebookin orgaaninen näkyvyys toimii jokaisen näiden tarinoiden punaisena lankana. Jokainen seuraava tapaus osoittaa, miten Facebookin orgaaninen näkyvyys muuntuu liikenteeksi ja myynniksi. Näissä tarinoissa yhdistyvät paikallinen luottamus ja oikea-aikainen sisältö.

Casani – paikallinen muotiliike (casani.fi)

Casani on Raahessa toimiva muotiliike, joka myy vaatteita ja asusteita naisille. Tyypillinen asiakkaan ostopolku alkaa tarpeesta: uudet farkut, juhlamekko tai asuste juhliin. Asiakas tekee usein taustatyötä verkossa ennen fyysiseen liikkeeseen menemistä.

Tässä tapauksessa Facebookin orgaaninen näkyvyys osoitti arvonsa auttamalla Casania saavuttamaan asiakkaita ilman maksettua mainontaa.

Raahe Guide jakoi säännöllisesti Casanin ajankohtaisia tarjouksia ja sesonkivaatteita koskevia linkkejä. Postaukset sisälsivät kuvauksen tuotteista, linkin verkkosivulle ja muistutuksen liikkeen aukioloajoista. Kun käyttäjä klikkasi linkin, hän näki valikoiman ja saattoi varata tuotteen tai käydä liikkeessä.

Miksi tämä toimi? Ensinnäkin Casanin kohderyhmä (aikuiset naiset) on sama kuin Raahe Guiden seuraajakunta. Toiseksi muodin ostaminen on emotionaalista ja vaatii luottamusta: Raahe Guide toimii “tyylisuosittelijana”, mikä vahvistaa ostohalua. Kolmanneksi paikallinen liike hyötyy, kun asiakas ei vain selaa verkkokauppaa, vaan tulee liikkeeseen sovittamaan – tämä lisää ostoskoria.

Ilman paikallista yleisöä ja oikeaa kohdentamista nämä linkit olisivat olleet hyödyttömiä. Kansainväliselle yleisölle suomalainen muotiliike ei ole relevantti. Tässä tapauksessa kohderyhmä + ajoitus + luottamus → myynti.

Mustanojan Kello – perinteinen kultasepänliike (mustanojankello.fi)

Mustanojan Kello on perheyritys, joka myy kelloja, koruja ja suorittaa kulta- ja kellohuoltoja. Asiakkaat ostavat kelloja ja koruja usein merkkipäivien yhteydessä. Ostopäätös on harkittu ja perustuu tuotteen laatuun sekä palvelun luotettavuuteen.

Tässä tapauksessa Facebookin orgaaninen näkyvyys toi perinteiselle kultasepänliikkeelle uusia asiakkaita ja verkkomyyntiä.

Raahe Guide esitteli Mustanojan Kellon valikoimaa ja huoltopalveluja. Postauksissa kerrottiin, kuinka esimerkiksi kellon pariston vaihto voidaan tehdä liikkeessä odottaessa, tai kuinka koru voidaan kaivertaa asiakkaan toiveiden mukaan. Linkit veivät suoraan palvelukuvaus- tai tuotessivulle.

Facebook sopi tähän erinomaisesti, koska ostos on sekä rationaalinen että emotionaalinen. Ihmiset etsivät lahjaideoita verkossa ja haluavat usein suosituksen luotettavasta liikkeestä. Monet kiitossanomista tulivatkin asiakkailta, jotka olivat löytäneet liikkeen Raahe Guiden kautta ja saaneet erinomaista palvelua. Tämä vahvistaa luottamuksen kehä: kun joku kertoo kokemuksensa kommenteissa, seuraavat lukijat näkevät sen ja ovat valmiimpia ostamaan.

Ilman paikallista kanavaa monet olisivat päätyneet verkon isoille toimijoille. Raahe Guide kuitenkin ohjasi kysynnän paikalliseen yritykseen, mikä johti suoraan myyntiin ja pidempiin asiakassuhteisiin.

Utua – vastuulliset laukut ja asusteet (utua.fi)

Utua on tunnettu laadukkaista, vastuullisesti valmistetuista nahkalaukuista. Tuotteet ovat hinnaltaan premium-luokkaa, joten kohderyhmä ei ole massamarkkina, vaan tietoiset kuluttajat, jotka arvostavat laatua ja eettisyyttä. Ostopäätös perustuu brändin tarinaan, laatuun ja designiin.

Utua hyötyi merkittävästi, kun Facebookin orgaaninen näkyvyys yhdisti vastuullisen brändin ja ostavan yleisön.

Raahe Guiden yleisössä on paljon työssäkäyviä naisia, jotka arvostavat vastuullisia valintoja. Jaettaessa Utuan uutuustuotteita ja bränditarinoita pystyimme yhdistämään Utuan arvomaailman yleisön toiveisiin. Postaukset eivät olleet pelkkiä tuotekuvia, vaan ne kertoivat, miten laukut valmistetaan, kuka ne tekee ja miksi vastuullisuus on tärkeää.

Miksi Facebook sopi tähän? Koska pitkän tarinan kertominen on helpompaa linkin kautta. Lyhyt postaus voi herättää kiinnostuksen, mutta linkki vie asiakkaan syvemmälle brändin tarinaan. Utuan verkkosivuilla kävijä saattoi lukea yrityksen vastuullisuudesta ja tuotteiden yksityiskohdista, jolloin hän oli valmis maksamaan premium-hinnan. Utua sai Raahe Guiden kautta sekä liikennettä että konkreettisia verkkokauppatilauksia.

Sähkö Hänninen – paikallinen sähköliike ja palvelu (sahkohanninen.fi)

Sähkö Hänninen tarjoaa sähköasennuksia, laitteiden myyntiä ja huoltopalveluja. Palveluostot ovat usein kiireellisiä: kodin sähkölaitteet rikkoutuvat, valaistus pitää uusia tai remontti edellyttää ammattilaisen työtä. Asiakkaat etsivät nopeasti luotettavaa toimijaa.

Facebookin orgaaninen näkyvyys antoi Sähkö Hänninen -yritykselle mahdollisuuden laajentaa palveluitaan uusille asiakkaille.

Raahe Guide jakoi Sähkö Hännisen tarjouksia, aukioloaikoja ja palveluesittelyjä. Usein linkit sisälsivät ohjeita: “Näin vaihdat palovaroittimen”, “Milloin kannattaa tilata sähköasentaja” ja “Miten parantaa energiatehokkuutta”. Nämä sisällöt vastasivat käyttäjän välittömään tarpeeseen, jolloin linkin klikkaus johti usein tilaukseen tai vähintään yhteydenottoon.

Ilman paikallista orgaanista kanavaa moni asiakas olisi turvautunut ketjuliikkeisiin tai internetin satunnaisiin hakutuloksiin. Raahe Guide tarjosi varman reitin luotettavaan toimijaan, mikä johti sekä liikevaihtoon että pitkän aikavälin asiakassuhteisiin.

Ekokauneushoitola Tauko – luontaishoidot ja kauneuspalvelut (ekokampaamotauko.fi)

Ekokauneushoitola Tauko on palveluliike, joka tarjoaa luonnonmukaisia kauneus- ja hyvinvointipalveluja, kuten ekokampaamopalveluja, kasvohoitoja ja hierontaa. Asiakkaat varaavat aikoja usein hyvinvoinnin tarpeeseen, stressin lievitykseen tai itsensä hemmotteluun.

Ekokauneushoitola Tauon menestys osoittaa, että Facebookin orgaaninen näkyvyys voi tuoda asiakkaita myös hyvinvointialalle.

Raahe Guide julkaisi Tauon ajankohtaisista hoitoajoista, tarjouksista ja uudenlaisista hoidoista. Postauksissa kerroimme, miten ekokampaamon tuotteet poikkeavat synteettisistä vaihtoehdoista ja miksi luontaishoidot ovat hyviä keholle ja ympäristölle. Linkki vei suoraan ajanvarauskalenteriin.

Kauneuden ja hyvinvoinnin alalla luottamus on ratkaisevaa. Henkilön tuntematon hoitola saa harvoin varauksia ilman suosituksia. Raahe Guide toimi luotettavana suosittelijana. Monet asiakkaat kommentoivat, kuinka he löysivät Tauon meidän kauttamme ja olivat yllättyneitä palvelun laadusta. Myynti tuli suoraan ajanvarauskalenterin kautta ja hoitojen oheen tuli usein tuotteita. Tämä case osoittaa, että orgaaninen näkyvyys ei ole vain klikkejä, vaan myyntiä ja asiakassuhteiden luomista.

Riskit, rajat ja väärät tulkinnat

On tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa Facebookin orgaaninen näkyvyys ei toimi. Facebookin orgaaninen näkyvyys ei ole kaikkivoipa ratkaisu, vaan vaatii jatkuvaa valvontaa ja kohdentamista.

Mikään malli ei toimi joka tilanteessa. Raahe Guide -mallin onnistuminen perustuu moniin edellytyksiin, ja on tärkeää tunnistaa, missä se ei toimi tai missä se voisi kääntyä itseään vastaan.

• Itsekeskeinen sisältö tappaa luottamuksen. Jos sivu alkaa puskea omaa agendaa ja unohtaa jakaa käyttäjälle hyödyllisiä linkkejä, käyttäjät häipyvät. Näkyvyys putoaa ja algoritmin luottamus murenee. Tämä on tyypillinen riski, jos yrittää nopeasti kaupallistaa sivun suosion.
• Liiallinen julkaisutiheys. Vaikka haluamme auttaa käyttäjää, liika julkaiseminen saattaa johtaa “sisältöähkyyn”. Algoritmi vähentää sivun näkyvyyttä, jos se pitää sitä spämmäävänä. Laatu voittaa määrän.
• Väärä kohderyhmä. Jos sivu alkaa tavoittaa yleisöä, joka ei sijaitse alueella tai jolla ei ole ostovoimaa, linkkikclickit eivät johda myyntiin. Tämä voi tapahtua, jos käyttää virallisia hashtageja, jotka houkuttelevat yleisöä laajasti ilman paikallista kontekstia. Jos sisällöstä tulee liian myyntihakuista tai linkkipohjaista, Facebookin orgaaninen näkyvyys kärsii. Algoritmi rankaisee liian aggressiivista kaupallisuutta ja käyttäjät menettävät luottamuksen.
• Odotusten nopeus. Orgaaninen kasvu on hidas prosessi. Jos odotetaan välittömiä tuloksia ja muutetaan strategiaa liian nopeasti, ei ehditä rakentaa algoritmille luottamusta. Pitkäjänteisyys on keskeistä.
• Alustan muutokset. Facebookin algoritmi muuttuu jatkuvasti. Meidän mallimme toimi vuosina 2020–2025, mutta se vaati jatkuvaa seurantaa ja pientä säätämistä. Jos algoritmi alkaa penalisoida ulkoisia linkkejä tai suosia videomuotoa, on sopeuduttava.

Ymmärtämällä nämä riskit voi ajoissa reagoida. Se, että malli toimi Raahe Guidessa, ei tarkoita, että se toimisi sellaisenaan eri maassa tai eri sektorilla. Mallia täytyy sovittaa kohderyhmän, kilpailutilanteen ja sisällön mukaan.

Strateginen vertailu perinteiseen some-markkinointiin

Tässä osiossa vertaamme, miten Facebookin orgaaninen näkyvyys poikkeaa perinteisestä some-markkinoinnista. Facebookin orgaaninen näkyvyys edellyttää strategista ajattelua, kun taas perinteinen some-markkinointi luottaa usein volyymiin ja mainosbudjettiin.

Perinteinen some-markkinointi perustuu usein kalentereihin, postausfrekvensseihin ja engagement-lukuihin. Seuraavassa vertaamme sitä Raahe Guiden jakelulähtöiseen malliin:

Perinteinen some-markkinointi	Jakelulähtöinen Raahe Guide -malli
Tavoite: kasvattaa seuraajamäärää ja sitoutumista	Tavoite: ratkaista käyttäjän tarve ja ohjata liikenne oikeaan paikkaan
Mittarit: tykkäykset, kommentit, seuraajat	Mittarit: linkkikclickit, reach vs. seuraajat, myynti
Julkaistaan x kertaa päivässä viikkoaikataulun mukaan	Julkaistaan vain, kun on ajankohtaisesti jotain hyödyllistä jaettavaa
Sisältö on pääosin omaa tuotantoa, brändi keskiössä	Sisältö on kuratoitua, linkit ohjaavat kumppaneille ja palveluihin
Algoritmi on “vihollinen”, jota yritetään huijata hashtageilla ja formaateilla	Algoritmi on neutraali, jonka luottamus ansaitaan toistuvasti hyvällä käyttäjäkokemuksella
Kohdentaminen: laaja, kaikki seuraajat	Kohdentaminen: paikallinen, ostovoimainen yleisö
Fokus: engagement (reaktiot ja kommentit)	Fokus: utility (klikit ja konversiot)

Tämä vertailu ei tarkoita, että perinteinen some-markkinointi olisi kokonaan turhaa. Monille brändeille se toimii, etenkin jos brändi itsessään on niin vahva, että ihmiset haluavat nähdä sen sisältöä viihteenä. Paikallisille pienyrityksille ja palveluille jakelulähtöinen malli on kuitenkin usein tehokkaampi tie myyntiin, koska resurssit voidaan kohdistaa suoraan siihen, mikä tuottaa arvoa.

Mitä tämä tarkoittaa yrityspäättäjälle käytännössä

Yrityspäättäjän on ymmärrettävä, että Facebookin orgaaninen näkyvyys on strateginen investointi. Facebookin orgaaninen näkyvyys tulee suunnitella, mitata ja optimoida kuten mikä tahansa muu liiketoimintaprosessi. Päättäjän on ymmärrettävä, että Facebookin orgaaninen näkyvyys voi rakentaa myyntiväyliä vain, jos se sidotaan yrityksen strategiaan. Ilman selkeää suunnitelmaa orgaaninen liikenne pysyy triviaalina.

Jos olet perustamassa yritystä, yrityksen omistaja tai päätöksentekijä ja haluat hyödyntää Facebookia orgaanisesti tutustu ensin omaan dataasi Meta Business Suiten kävijätiedoissa ja kysy itseltäsi sen jälkeen seuraavat:

1. Kuka on yleisöni? Ymmärrä ikä, sukupuoli, sijainti ja ostovoima. Sisältö, joka toimii Raahelaisille, ei toimi välttämättä helsinkiläisille.
2. Ratkaiseeko sisältö oikean ongelman? Jokaisen julkaisun pitäisi vastata “Miksi käyttäjän kannattaa klikata tätä?” Jos et voi vastata, älä julkaise.
3. Millä mittareilla mitataan onnistumista? Tykkäykset eivät maksa vuokraa. Määrittele etukäteen, onko tavoite liikenne verkkokauppaan, ajanvaraukset vai yhteydenotot. Seuraa konversiopolkuja UTM-merkintöjen avulla.
4. Olenko valmis pitkäjänteisyyteen? Orgaaninen kasvu on maraton, ei sprintti. Se vaatii kuukausien johdonmukaista toimintaa ja sisällön kuratointia. Harhat ja virheet näkyvät heti, joten kärsivällisyys on välttämätöntä.
5. Mitä tapahtuu klikauksen jälkeen? Varmista, että linkkien takana oleva käyttäjäkokemus on hyvä: sivut latautuvat nopeasti, tiedot ovat ajan tasalla ja ostoprosessi on selkeä. Huono kohdesivu tappaa luottamuksen.
6. Olenko valmis luopumaan oman brändin keskiöstä? Jakelulähtöinen malli toimii, kun annat tilaa kumppaneille ja ratkaisut löytyvät muualta. Tämä voi olla vaikeaa, mutta se rakentaa arvokkaamman roolin: sinusta tulee luotettava kuratoija.

Kun nämä kysymykset ovat kunnossa, voit lähteä rakentamaan omaa orgaanista näkyvyyttäsi. Ole valmis mukautumaan, seuraamaan dataa ja tekemään korjausliikkeitä. Tulokset eivät näy yhdessä yössä, mutta ne voivat muuttaa yrityksesi markkinoinnin tehokkuutta pysyvästi. On tärkeää ymmärtää, että Facebookin orgaaninen näkyvyys tarkoittaa vaikuttamista ilman maksettua mediaa ja että se voi tuottaa mitattavia tuloksia.

Tämä on ensimmäinen monista caseista

Haluamme näyttää, että Facebookin orgaaninen näkyvyys on toistettavissa, kun prosessi on avoin. Facebookin orgaaninen näkyvyys on keskeinen osa uudistettua strategiaamme.

Speciaali on päättänyt julkaista useita case studyjä, joissa avataan omien projektien dataa ja toimintatapoja. Tämä Raahe Guide -case on ensimmäinen, koska se osoittaa, että pienellä markkinalla voidaan saavuttaa hämmästyttävä orgaaninen näkyvyys ja muuttaa se myynniksi.

Haluamme kuitenkin näyttää, että malli toimii myös muissa konteksteissa: suuremmissa kaupungeissa, eri toimialoilla, eri kielialueilla ja eri kohderyhmillä. Julkaisemalla useita caseja voimme osoittaa, miten malli skaalautuu ja miten sitä pitää säätää. Samalla rakennamme läpinäkyvyyttä, jotta jokainen tuleva asiakas voi nähdä, että emme tarjoa tyhjää lupauksia, vaan dataan perustuvia ratkaisuja.

Lisäksi casejen julkaiseminen suodattaa asiakaskuntaamme. Ne, jotka näkevät arvoa pitkäjänteisessä, dataan perustuvassa työssä, haluavat työskennellä kanssamme. Ne, jotka etsivät pikavoittoja, valitsevat jonkun muun. Tämä avoimuus säästää aikaa molemmilta osapuolilta.

Yhteenveto: näkyvyys ei ole tavoite – myynti on

Lopuksi on syytä korostaa, että Facebookin orgaaninen näkyvyys on sekä keino että päämäärä. Facebookin orgaaninen näkyvyys antaa yrityksille mahdollisuuden rakentaa myyntikanavia, jotka kestävät algoritmien muutokset.

Raahe Guiden case näyttää, että Facebookin orgaaninen näkyvyys ei ole kuollut. Se on vain muuttanut muotoaan. Kun sisällöntuotantokone muutetaan jakelulogistiikaksi, kun seuraajamäärän sijaan keskitytään hyötyyn ja kun algoritmin luottamus ansaitaan pitkäjänteisesti, tulokset puhuvat puolestaan: miljoonia katselukertoja, satojatuhansia ihmisiä tavoittava feed, kymmeniä tuhansia klikkejä ja myyntiä useille paikallisille yrityksille ilman maksettua mainontaa.

Menestyksen ytimessä on kolme tekijää:

1. Arvokeskeisyys. Jokainen julkaisu vastaa todelliseen tarpeeseen.
2. Jakelulogiikka. Sisältöä ei omisteta, sitä välitetään. Luottamus rakentuu, kun ohjaat liikennettä sinne, missä ratkaisu on.
3. Pitkäjänteisyys. Algoritmi palkitsee johdonmukaisuuden. Tuloksia ei voi pakottaa, ne pitää ansaita.

Kun näkyvyys käännetään myynniksi, markkinointi muuttuu kuluerästä investoinniksi. Raahe Guiden tarina osoittaa, että tämä on mahdollista myös pienillä markkinoilla, kun strategia on oikea. Jos olet valmis ajattelemaan sosiaalista mediaa uudestaan – jakeluna, ei sisällön latausalustana – voit saavuttaa samanlaista kasvua ja vaikutusta omassa liiketoiminnassasi.

Tämä projekti toimi meille testialustana oppia, miten Facebookin orgaaninen näkyvyys voidaan rakentaa järjestelmällisesti. Jokaisesta jaetusta linkistä ja jokaisesta saadusta klikistä opimme lisää siitä, miten Facebookin orgaaninen näkyvyys reagoi paikallisen yleisön tarpeisiin. Tämä raportti osoittaa, että Facebookin orgaaninen näkyvyys on edelleen mahdollinen ja jopa kriittinen osa liiketoimintaa, kun siihen suhtaudutaan analysoiden ja pitkäjänteisesti.